Arvolähtöisyys liittyy asiakaslähtöisyyteen ja prosessilähtöisyyteen. Siinä missä asiakaslähtöisyys oli pienen yrityksen vahvuus, arvolähtöisyys on ongelmana erityisesti aloittelevilla yrityksillä.
Karrikoiden voitaisiin sanoa, että arvolähtöisyys on sitä, kun tarkoitus on hyvä, mutta toteutus huono.
Arvolähtöisessä ajattelutavassa lähdetään liikkeelle etukäteen asetetuista lähtökohdista, toisin sanoen siitä, miten asioiden "pitäisi" olla. Ja sen sijaan, että arvot toimisivat yrityksen ohjenuorana tai tavoitteina, tulee arvoista yrityksen itsetarkoitus.
Arvolähtöisyys epäonnistuu silloin, kun asiakkaat eivät jaa samoja arvoja arvolähtöisen yrityksen kanssa. Jos arvona on esimerkiksi parempi vanhustenhoito ja yritys on perustettu ainoastaan tarkoituksenaan parempi vanhustehoito, arvolähtöinen yritys tuhlaa sekä rahaa että resursseja tarjotessaan parempaa vanhustenhoitoa, jääden lopulta yhden miehen sotaan huonoa vanhustenhoitoa vastaan. Sotaan, jolla ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta, eikä se myöskään saa mitään hyödyllistä aikaan asian tiimoilta.
Arvolähtöisesti toimien on toki mahdollista saada asiakkaita samat arvot jakavista kuluttajista.
Jos tuotteiden tarkoituksena on esimerkiksi myydä maalaisromantiikkaa 50-lukuisten mekkojen avulla - koska mummo-vainaan Marimekko-kolttu on jäänyt mieleen lapsuuden mummolareissuista maalle - toimii tämä erittäin hyvin niiden keskuudessa keillä on samanlaisia muistoja. Mutta muihin halvannäköiset puuvillakoltut eivät oikein iske. Lisäksi, ketä kiinnostaa esimerkiksi "eettisesti tuotettu" namibialainen uraani sen enempää kuin muualtakaan tuleva uraani vain sen vuoksi, että tuottaja näkisi uraanin louhinnan Namibiassa jotenkin eettisempänä kuin uraanin louhinnan Tsekissä.
Luovassa- ja suunnittelutyössä arvolähtöinen ajattelutapa usein korostuu ja olennaista onkin, että arvolähtöisessä ajattelutavassa suunnittelija tai tuottaja puhuu nimenomaan visiostaan jota tuotteellaan toteuttaa.
Haastattelussa elokuvaohjaaja puhuu omasta visiostaan elokuvaa koskien.
Muusikko kertoo, mitä haluaa viestiä musiikillaan.
Taidemaalari sanoo innostuneensa Pohjois-Karjalan vaaramaisemista.
Insinöörin mukaan uuden tuotteen suunnitelulla on haluttu ottaa uusi tekniikka käyttöön.
Arvolähtöinen tuottaja tai suunnittelija sekoittaa oman innostuksensa lähteen tuotteen hyötynäkökohtiin. Koska suunnittelija näkee innostuksensa hyötynä, kuvittelee suunnittelija näin tuottavansa hyötyä muillekin.
Toisaalta taas tuottajan omat arvot usein ovat niin voimakkaasti mukana, että tuottaja ei näe toisen arvolähtöisen yrityksen arvoja hyvinä.
"Reilun kaupan" tuotteita myyvä yrittäjä ei välttämättä näe kotimaisten tuottajien tuotteilla mitään arvoa.
Yrittäjä joka haluaa tuottaa oman näkemyksensä mukaista markkinoiden parasta tavaraa, ei välttämättä näe mitään hyötyjä ihmisiä työllistämään pyrkivän yrittäjän arvoissa.
Uuden tekniikan vuoksi yrityksensä perustanut ei ymmärrä miksi samanlaista tuotetta vanhemmalla tekniikalla myyvä yritys menestyy.
Olennainen ongelma on, että arvolähtöisyydessä toteutetaan suunnittelijan tai tuottajan omia arvoja asiakkaan arvojen sijasta. Arvolähtöisen toimijan pitäisikin lähteä liikkeelle asiakkaista, ja vasta sen jälkeen omista arvoistaan. Jo pelkästään se, että asiakasta ymmärretään parantaa arvolähtöisen yrityksen menestymismahdollisuuksia, vaikka yrittäjän tai tuottajan omat arvot olisivatkin se päällimmäinen syy yrityksen toiminnalle.