Yrityksen epäonnistuminen ja kaatuminen on tuttua harmittavan monelle nykyiselle ja entiselle yrittäjälle. Virheistä oppii, sanotaan, mutta kantapään kautta opettelun sijasta kannattaa ottaa oppia muiden tekemistä virheistä.
En nyt aio kirjoittaa tyypillisistä kustannustenhallinnan ongelmista tai tehtävien ulkoistamisen pelosta, vaan siitä mikä on perustavanlaatuisesti pielessä jo yrityksen perustamisvaiheessa.
Kasvuhaluttomuus
Varmaankin yleisin syy yrityksen perustamiselle on tienata elanto "olemalla oman itsensä pomo". Tällä varsin ajattelutavalla kasvuhalut riittävät siihen asti kunnes tavoite, toimeentulo omalla yrityksellä, saavutetaan.
Ajattelutapa on varsin maanläheinen, nähdään pieniriskisenä ja tällä keinolla säilytetään vielä kasvot kavereiden silmissä. Mutta itse yrityksen ja tavoitteen kannalta kasvuhalujen puute on huonoin mahdollinen vaihtoehto, sillä suhdannevaihteluiden myötä koko firman - ja sitä myötä oman toimeentulon - tulevaisuus on vaarassa.
Tienaamalla rahaa omalla yritykselläsi liityt omistaviin kansanvihollisiin, joka varmasti äänesti Kokoomusta viime vaaleissa. Perse ruvella 24/7 raataminen on ainoa hyväksytty tapa pyörittää omaa yritystä.
Jos firma tämän myötä sitten laman takia kaatuu ja yrittäjältä menee talo, auto ja vielä muijakin lähtee kävelemään, kaikkihan sen tiesivät ettei sinusta hylkiöstä ollut yritystä pyörittämään. Olisit sinäkin vain tehnyt 40 vuotta kapitalistille rahaa asiasta sitten eläkeputkessa valittaen.
Ydinasiakkaaseen keskittyminen
Oma firma pistetään usein pystyyn siltä pohjalta, että tehdään entisen palkkatyönsä hommia ostopalveluna yritykselle, jossa uusi yrittäjä työskenteli ennen yrityksensä perustamista.
Tapa on erittäin hyvä oman yrityksen perustamiseen, sillä tällä keinoin asiakas ja tuotteen valmistamiseen tarvittava tieto ja taito on jo valmiina. Mutta kunhan liiketoiminta on saatu tuottavasti pyörimään, tämä usein riittää yrittäjälle.
Entisen työnantajan käyttäminen ponnahduslautana on hyvä idea, mutta entisen työnantajan käyttäminen yrityksen tukipilarina on erittäin huono. Asiakkaita pitäisi äkkiä saada lisää. Käytännössä katsoen valmistussopimukset voivat päättyä milloin tahansa ja kilpailutus syö omat katteesi. Käytännössä olet edelleen työntekijänä entisessä työpaikassasi - nyt ilman työehtosopimuksen suojaa, joka taas on omilla työntekijöilläsi.
Toimittamasi tuotteen laatu oli parempi kuin sisäisessä tuotannossa, mutta silti alihankinta meni puolalaiselle nyrkkipajalle joka tekee hommat halvemmalla. Paskaahan sitä sinäkin teit, kun kerran Puolasta osat hankkivat.
Uusien asiakkaiden hankintaan liian myöhään ryhtyneenä, vuoden päästä alkoholisoituneena, voit sitten lähikuppilassa tarinoida juoppokavereillesi kuinka helvetin hyviä tuotteita teit ennen kuin firma meni konkkaan ja talo lähti alta.
Kustannuspohjainen hinnoittelu
Tuotteiden hinnoittelu kustannuspohjalta ainakin näyttää hyvältä idealta, sillä tällä keinolla pystyt maksimoimaan tuotteen myyntipotentiaalin ja tekemään sillä voittoa. Kustannuspohjaiseen hinnoitteluun ollaan tyytyväisiä kunhan vain "tämän hetkinen" tilanne näyttää siltä, että saat firmaasi varten otetut lainat maksettua seuraavan 15 vuoden kuluessa.
Kustannuspohjainen hinnoittelu käytännössä tarkoittaa sitä, että hinnoittelet tuotteet sen mukaan miten kustannukset tulevat katetuksi, yritys maksaa lainanlyhennyksensä ja saat oman palkkasi nostettua. Ylihintaa pelätään yli kaiken, mutta ylihintaisia tuotteita yhdistää yksi asia: Ne eivät nimittäin mene kaupaksi. Liian kalliin tuotteen hintaa on kuitenkin paljon helpompi laskea kuin liian halvan tuotteen hintaa nostaa.
Joka tapauksessa, tuotantokustannuksilla ja asiakkaan näkemällä tuotteen arvolla on hyvin vähän tekemistä keskenään. Asiakas voi yhtä lailla olla valmis maksamaan tuotteestasi enemmän kuin pyydät, kuin olla valmis maksamaan siitä ainoastaan vähemmän kuin mitä sen valmistaminen maksoi.
Myymälläsi tuotteella ei saa missään tapauksessa tehdä voittoa. Auta armias jos myyt kalliimmalla kuin mitä maksoit. Ahne paskiainen. Lynkkaysjoukot valmiiksi ja kansa barrikaadille.
Vaikket itse näkisi tarvetta suuremmalle voittomarginaalille, yrityksesi sitä kuitenkin tarvitsee. Sotakirstu kilpailun varalta, huonojen aikojen tasoittamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi on välttämättömyys. Tämän lisäksi puljun ei ole tarkoitus mennä nurin ensimmäisestä lisäverolapusta jolla verottaja yritystäsi muistaa.
Ullakolla mankanjohdon jatkona on viimeisenä hetkenäsi hyvä miettiä "ikinä en ylihintaa pyytänyt".
Tuotteesi ei ikinä ollutkaan loppuun asti mietitty
Huomaat nousujohtoisen alan jolla itse voisit toimia. Alan kasvu on rajua, joten kenen tahansa on helppo yrittää alalla. Homma toimii vallan mainiosti niin kauan kuin ala kasvaa hyvää vauhtia, mutta kun kasvu lakkaa, kääntyy yrityksesi liikevaihto laskuun.Kasvu toi jatkuvasti uusia asiakkaita yrityksellesi, samaan aikaan kun vanhat asiakkaat lähtivät. Yrityksen menestys alunperinkin perustui ainoastaan siihen, että omaa tuotettasi haluttiin kokeilla. Tyytymättömät asiakkaat lähtivät kilpailijalle.
Tuotteen suunnittelussa ongelmana todennäköisimmin oli, että idea perustui ainoastaan muiden ideoiden kopiointiin, ilman, että vaivauduit selvittämään miksi asiakkaita alan tuotteet edes kiinnostivat.
SPR:n soppajonossa voit sitten tyydyttäytyä ajatuksella kuinka olit alan edelläkävijoiden joukossa.